29.3.2014

Pedon jäljillä

Lauantain kunniaksi suunnattiin kuonot kohti Tuusnimeä, konekarhu testiin. Testin tarkoituksena on nähdä miten koira käyttäytyy kohdatessaan pedon ja täällä maalla asuessa koen, että moinen testi voisi olla ihan hauska kokeilla niin tietääpähän edes suuntaa antavasti mitä tuleman pitää jos karhu tepastelee vastaan metikössä. Meilläkin päin kun karhuja on paljon havainnoitu.

Nemon "arvostelu"

1.KOIRAN REAKTIO HAJUJÄLKEEN
Voimakas
-> lähtee jäljelle

2.REAKTIO NÄHDESSÄÄN PEDON
Siirtyy omistajan taakse
-> ei hauku mutta on tarkkaavainen

3.KOIRAN TOIMINTAKYKY PEDON LIIKKUESSA
Keskitasoa
Rohkeus: keskitasoa (ajoittainen kontakti)

4.TAISTELUTAHTO
Keskitasoa

5.VÄISTÖLIIKKEET/KETTERYYS
Keskitasoa

Testin jälkeen saatiin paljon kehuja siitä, miten hyvin Nemo palautui testistä. Ei se ollut moksiskaan enää mistään sen jälkeen kun kutsuin sen luokse ja lähdettiin karhun luota pois yleisön sekaan, touhotti vaan että mitäs seuraavaksi tehtäsiin. :D Ja käytöksellään kuulema pelastaa minun hengen jos karhu sattuu tulemaan vastaan, JES (tekemällä minulle aikaa lähteä karkuun paikalta). :) Tarkoitus ois käydä myös kokeilemassa miten reakoi siihen suteen, mutta se saa odottaa hetken, on niin paljon muuta menoa ja kovin kauas en viitsi moisen takia ajaltaa.

Testin järjesti Susimäen Eränkävijät ja itse testaajana toimi Asko Sorvo.



Puoleenväliin asti videota Nemo vaan istui ja palloili vaikka karhu oli jo esillä, mietti varmaan että ollaanko me tekemässä tässä jotain vai häh. Sitten kävi haistelemassa tehtyä jälkeä (karhun ulostetta) ja hoksassi että peeeerkele sehän voi syödä meidät! 

Käyttäytyminen oli kuulema hyvin tyypillistä paimenkoiran käytöstä. :)


23.3.2014

Ykkös vuosi paketissa !

Tänään siis juhlitaan Nemon ensimmäistä syntymäpäivää! :) Vuosi on pienen koiran elämästä vierähtänyt, mutta toivottavasti se on vasta pieni osa hänen elämästään!
Synttäreiden kunniaksi Nemo pääsi piiiitkästä aikaa juoksentelemaan lajitoverinsa, sakemanni Moran, kanssa samalla kun me Siinan kanssa rämmittiin 1,5h metsässä ja pelloilla.. Noh, ainakin koirilla oli hauskaa, onneksi!
Alkuun otettiin muutamat ohitukset kytkettynä ja käveltiin jonkun matkaa yhdessä, edelleen molemmat koirat kytkettyinä. Näin halusin minimoida Nemon mahdollisen öykkäröinnin ja rauhoittaa tilanteen ennen kuin pääseevät yhdessä mittelöimään. Ohitukset ja yhdessä kävely sujui molemmat hienosti, samoin koko loppu lenkki irrallaan! Muutaman kerran meinasi nousta kierrokset yli sallitun rajan, mutta huomautuksesta käytös korjaantui ja puolessa välin lenkkiä Nemo suorastaan jo palvoi rakasta naistaan...


Lenkin jälkeen suunnattiinkin kotona suoraan suihkuun,  hetken sai suihkutella ennen kun kirkasta vettä valui lattialle muta peltojen jälkeen... Muutaman tunnin kuivattelun jälkeen synttärit jatkui hemmottelun merkeissä. Nimittäin jälleen vierailu hierojan luona siis. Selkä edelleen paikkapaikoin jumissa, mutta päädyttiin pitämään hetken tauko hoidoista, että selkä pääsee rauhoittumaan ja vertymään omatoimisestikkin. Nyt kun vaan kuivuisi nuo hiekkatietkin että päästäisiin sillä pyörällä liikkumaan!!


Sitten vielä illan ja ennenkaikkea synttäreiden kohokohta! KAKKU! Hyvin tuntui maistuvan. Alimmainen "ylläri" kerros kakussa oli jauhettua poroa, jonka päällä kaksi kerrosta pinaattipannukakkua (oli niin pahaa että oli pakko syöttää elukoille...) joiden välissä oli raejuustoa, lopuksi kuorrutus bataattikeiton jämästä.:D Ja makkara ykkönen! Nemo ja emäntä toivottaa oikein mahtavaa syntymäpäivää kaikille Esaber "Pern" pennuille!! :)



21.3.2014

"Vaik tääl nyt myrskyy, nii viel tulee tyyntyy.."

Pahoittelen kamalasti tätä hiljaisuutta blogissani. On ollut niin monta rautaa tulessa että ei ole yksinkertaisesti kerennyt, ja silloinkin kun aikaa olisi ollut, ei ole jaksanut avata edes konetta..

Mutta tosiaan meillä taas tämä päivää myrskynnyt ja olipa pari puutakin kaatunut meidän metsätilkulta.
Osaa nää suomen sääolot kyllä yllättää.. Meillä oli jo ihan sula, kuiva, ihana pihamaa, kunnes eilen aamulla Nemoa pissille päästäessä siellä olikin mystiset 10cm lunta!! Noh, tämän myrskyisen päivän aikana se 10cm on jo sulanut taas pois, mikä ei minua ainakaan haittaa pätkääkään!

Nemo sanoo että kuka *piiiip* on kaatanu puun keskelle hänen metsäreittiään!




Kuluneen (melkeen kahden) kuukauden aikana Nemo on käynyt kolmesti Helillä hierottavana. Joitain kasvukipuja selän alueella on ollut, etenkin lannerangan paikkeilla, mutta pehmenemään päin ja seuraavan kerran jälkeen saadaankin pitää pieni breikki hieronnasta. Aloitettiin B-vitamiini kuuri Helin "käskystä" ja Back On Track -verkkoloimi on lähes päivittäisessä käytössä iltaisin.
Tarkoituksena olisi myös pikkuhiljaa varovasti aloitella pyöräilykausi, että pääsen ravuuttamaan Nemoa pitkällä askeleella hallitusti, minkä pitäisi myös tehdä selälle hyvää.

(tässä pitäs olla hieno kuva siitä BOT loimesta, mutta joku idiootti poisti sen muokatessaan sitä julkaisu kuntoiseksi..)

On me myös tottisteltu, säännöllisen epäsäännöllisesti. Kuitenkin ollaan Siinan kanssa ryhdistäydytty ja aloitettiin molempien vanha, rakas harrastus yhdessä uudestaan, nimittäin ratsastus (säännöllisesti). Käydään (ainakin vielä) kerran viikkoon illasta ratsastustunnilla ja sovittiin myös että treenataan yhdessä koirat aina ennen tuntia, jolloin saataisi myös säännöllinen viikkorytmi yhteisiin tottisteluihin!
Treenit on mennyt muuten oikein huipusti, käännökset alkaa sujua ja muutenkin yhtenäisempää menoa, mutta meille tuli suuuuuri kontakti ongelma. Alkuun en käsittänyt että mistä se johtui, kun aina niin vahvana olen Nemon kontaktia pitänyt. Eniten ihmetytti miten ravisiirtymisissäkin pudotti kontaktin kokonaan pois, kun se yleensä on nostanut koko koiran olemuksen ja vietin kattoon! Tätä kesti useamman viikon, kunnes kotona yksin treenatessani pari päivää sitten tajusin: se paineistuu "seuraa" käskystä niin paljon ettei voi pitää kontaktia. Perusasennossa ok, kun annan käskyn -> kontakti putoaa. Kun lähden perusasennosta käskyttä liikkeelle -> täydellinen kontakti ja vietikästä seuraamista, kun tähän annan temmonmuuttamista (raville) varten "seuraa" käskyn -> kontakti heti alas. Jos taas lähden käskyttä nopeampaan tempoon -> aivan huippu! Joten, päädyin siis siihen että se käsky paineistaa sitä liikaa. En halua opettaa siihen uutta käskyä, koska tuo on kaikkein luonnollisin ja omaan suuhun sopivin. Nyt on siis alettu työstää käskyn vahvistamista uudelleen ja mahdollisimman positiivisesti. Tulokset näkyy jo, vaikka on opeteltu käskyä uudestaan vasta muutaman kerran! :)



Ollaan myös alettu opetella kaukokäskyjä "uudestaan". Käskythän se osaa, ihan useamman metrin kaukonakin, mutta haluan että etutassut pysyy kaikissa kaukon liikkeissä paikallaan. Tähän apuna meillä on lauta! Tätä ollaan harjoiteltu vasta reilu kuukausi ja haluan yrittää edetä mahdollisimman rauhassa ja ahnehtimatta. Vielä en lähde puoltametriä kauemmas koirasta ja palkka tulee jokaisesta onnistuneesta yksittäisestä liikkeestä heti. Tähän mennessä kasassa aika hyvin on seiso-istu, istu-seiso, seiso-maahan ja maahan-seiso, maasta istumaan ja toisinpäin ei olla vielä suosiolla edes yritetty.


Vielä kuvia loppuun 

Viikkoa vajaa 1vee