Myrskyisää viikonloppua

Tänään tosiaan täällä meilläkin päin käväisi kylässä, varmaan kaikille tutuksi tullu, Eino-myrsky. Suurempia vahinkoja ei ainakaan meidän pihapiirissä saanut aikaan, mitä nyt aamu kymmenestä ilta yhdeksään oltiin ilman sähköjä. Mutta mikäs siinä, touhuta perheen kanssa hiljaisuudessa pelkkien kynttilöiden valaistessa. <3

Päivemmällä yritin Nemon kanssa käydä kävelemässä naapurin pellolla.... Juu noh, ei päästy edes omaa peltoa puolta sataa metriä pidemmälle. Voin kertoa että TUULI (yritin viheltää Nemolle mutta ei vaan onnistunut muuten kuin myötätuuleen)! Nemosta se oli ehkä lähinnä hauskaa ja rälläsi kuin riivattu ympäri peltoa. Mitä kovempi puuska, sitä kovempi vauhti.
Päädyttiin sitten samoilemaan hetki meidän metsässä, mihin ei ihan niin kovasti päässyt tuulemaan. Samalla alustavasti vähän tsekkailtiin meille jouluksi kuusta, aika kiva yksilö löydettiinkin. Vielä kun muistas sit Herra Kuusta hakiessakin hänen olinpaikkansa. Metikössä oli yksi iso kelo katkennut rangan alaosasta ja yhdestä koivusta oli latva poikki, muuten säästyi meidän puut myräkästä.
 

Rohkaistuin myös kokeilemaan ottaa joulukortti kuvia valmiiksi noista kekaroista.. Tavoite siis oli saada Nemo, Milja ja vieläpä Hessu-kissa kuvaan, yhtäaikaa... Noh, Hessua ei näkyny mailla ei halmeilla kun kameran otin kouraan, se siis jäi kuvista pois. Useampi sata kuvaa ja  YKSI onnistunut missä sekä Milja ja Nemo on. Pari ihan ok kuvaa pelkästä Miljasta ja pari Nemosta. Milja vipelsi karkuun ja jokapaikkaan, repi lavasteita (ja söi niitä), huitoi, heilui ja loppujen lopuksi istui selkä kameraan päin touhuten omiaan.. Nemo nyt oli helppo kun se vaan on mihin sen käskee. Mutta onko se sitten hienon näkönen tommosessa joulukortissa kun toinen istua töllöttää valppaana ja miettii varmaan että missähän piilossa sillä ois se pallo. Tai makaa niin ryhdikkäästi suorassa edelleen kasvoillaan ilme "mä tiiän, sulla on se pallo VARMASTI jossain.. tai ainaki patukka!", kun kerrankin saisi lötköttää mahdollisimman rennon näköisesti (tykkään että tommoset kortit on lämminhenkisiä ja seesteisiä). Kun olin Nemon vapauttanut kuvauksista ja Miljalle vaihtanut vaatteet takaisin arki vaatteisiin, suvaitsi herra pitkäviiksi luikerrella paikalle. Pari kuvaa räppäsin sit siitäkin kun tutkiskeli lavasteita. Voi olla että joudun pitämään vielä uusinta sessiot ton joulukortti aiheen tiimoilta...
Mutta niistä kuvista sit lisää edempänä, vielä ei paljasteta mitään, ei edes niitä pilalle menneitä.:P
 ------
Niinja lauantaina käväistiin Ristin koulun kentällä vähän tottistelemassa. Tomi otti videota että nään itse miltä meidän käännökset näyttää. Yllättävän hyvin ne näytti sujuvan vaikka hidastahan se vielä on. Paremmalta ne ainakin videolla näyttin, kuin miltä ne tehdessä tuntuu. Ehkäpä se siitä.
Nyt kun Nemolle on tullut enemmän työmoraalia ja on ajoittan jopa hyvinkin aktiivinen ja...säpäkähkö, on ruennut seuraamisessa poikittamaan jonkun verran. Vaikka palkan saa vasemmasta taskusta, vasemmasta kainalosta tai liivin takataskusta etuviistoon vasemmalle tai suoraan vasemmalle heitettynä.
Hyppytekniikkaakin pari hyppyä otettiin, tulee edelleen liian lähelle estettä, niin että nenä on esteen päällä tai ihan ylikin. Ärph. Liikkeestä maahan ja - seiso on ihan hyvän oloset, toivoisin vaan vielä vähän ripeämpää reaktiota vaikkei varsinaisesti valu. Luoksetulot sentään on aika täydellisesti hanskassa, jopa edestä sivulle siirtyminen on ruennut käymään ripeäksi ja takapää pyörähtää aika nätisti. :)

Milja oli tietysti myös mukana kentällä ja pääsi iskänsä kanssa keinumaan ja liukumäkeen se suorastaan hullaantui, laski jo aivan itse.:) Muuten se sitten vipelsi nelinkontin ympäri kenttää ja leikki Nemon reenikamoilla mitä ei tarvittu.

Viikkoa vajaa 8kk teinikoira