Ilon ja surun sunnuntai

Sunnuntai aamuna suunnattiin pärnävaaralle Joan mätsäreihin. Päivä oli todella kuuma, mutta Nemo jaksoi hienosti esiintyä loppuun asti! Pentukehästä saatiinkin punainen nauha ja hyvin pian perään olikin jo punaisten kehä. Minulle suurena yllätyksenä oltiin pentujen PUN1 !! Ja näinollen odoteltiin BIS kehän alkua vesikupin äärellä. BIS kehässä oli siniset ja punaset sekasin, tästä selvittiin kolmansiksi! VAU! Mahtava pentu, ilmeisesti esiintyi ihan kivasti. :') Seisotuksissakaan ei ahditunut vaikka jouduin hieman jalkojen paikkoja välillä muuttelemaan. Kehuja saatiin siitä, kuinka avoin holskupentu oli eikä ollut moksiskaan kun tuomarit kopeloivat useammankin kerran.

Palkinnoiksi kerättiin sian korvaa ja saparoa, sian reisi(?)luu, suklaata, Tintin valintaan 5e lahjakortti, isohko laukku, termosjuomapullo, jotain lisäravinteita ja huivi.

Mätsäreiden jälkeen suunnattiin kotiin, jonne tuli myös Siina (Rico ja Armas), sekä Arto ja Tiia Sinna holskun ja Inna tytön kanssa. Siina kävi tekemässä Sinnalle peltoon jäljen, neljällä esineellä. Annettiin jäljen vanhentua kahvittelu ajan, reilu tunti. Arto kävi vetässä Sinnan kanssa jäljen, joka ei tälläkertaa mennyt aivan ohjekirjojen mukaan, vaikka upeitakin pätkiä nähtiin. Kuitenkin vain yksi esine saatiin takaisin. Aina ei voi onnistua täydellisesti.


Jälki touhujen ajan Nemo sai levätä, mutta kun jälki oli vedetty, lähdettiin koko poppoolla metsään lenkille. Lenkkeily suijuikin kaikkien osalta hyvinkin kivuttomasti. Yllätyksenä se oli tälläkertaa Nemo, joka hyökkäili Ricon kimppuun haastaen tätä leikkiin. Yleensä kun se heittelee vaan kuperkeikkoja sitämukaa mitä Rico sen yli - tai ihan vaan ohikin - juoksee.

Huipun päivän päätteeksi kodin valtasi suuri huoli, kunnei meidän maailman paras Seppo-kissa tullutkaan yöksi kotiin. Yleensä kun tulee hyvinkin rivakkaan illalla kun sitä kutsuu ovelta. Kun olin jo 10min sitä huudellut eikä mitään alkanut tapahtua, tiesin ettei kaikki ole kunnossa. Kuitenkin jätettiin ulkoeteisen ovi auki, jos se olisi yön aikana tullut ovenkahvaa kolistelemaan tai Miljan vaunuihin nukkumaan.. Yön aikana kävin kolmesti ulkoeteisen tarkastamassa eikä jälkeäkään.
Maanantai aamulla Tomi lähti töihin ja kun kuulin sen hetken päästä ajavan takaisin pihaan autolla, tiesin että Seppo on löytynyt. Tomi löysi sen pötköttämässä meidän postilaatikon vierestä. Oli yksi kamalimmista päivistä ikinä.
Maanantaina Tomi vielä rakensi Sepolle ladon perältä löydetyistä paneleista arkun ja haudattiin arkku Seppoineen pihan laidalla kasvavan vaahteran juureen. <3 Maailman paras Seppo!

KaijaKoo - Minä muistan sinut

Minä muistan sinut
Kun aurinko paistaa
Minä muistan sinut
Kun koitan töitä kalastaa
Minä muistan sinut
Kun katson lakanaa valkeaa
Minä muistan sinut
Vaikka koitan unohtaa
Minä muistan sinut
Kun pilvet on hattaraa
Minä muistan sinut
Kun joku maailmaa parantaa
Minä muistan sinut
Kun pimeys lankeaa
Minä muistan sinut
Vaikka se on vaikeaa
Minä muistan sinut
Kun posket kiihkosta helottaa
Minä muistan sinut
Kun kyydissä pelottaa
Minä muistan sinut
Kun lattia narahtaa
Ja minä muistan sinut
Kaikki sinusta muistuttaa
Minä muistan sinut
Kun katson kurkien auraa
Minä muistan sinut
Kun lapset nauraa
Minä muistan sinut
Kun pakkanen paukahtaa
Minä muistan sinut
Ja aina aijon muistaa
Minä muistan sinut
Paremmin kuin ketään koskaan