NONNI! Nyt kun olen hienosti ollut taas yli kuukauden postaamatta mitään ja vuosikin on loppumassa, voisi olla hyvä aika tehdä pieni katsaus menneeseen ja laatia pieni yhteenveto mitä sitä on tullut tehtyä. Tässä siis hyvin pienimuotoinen katsaus menneeseen, tavoitteet 2015 -postaus tulee sitten erikseen, toivottavasti jo ennen kesää. ;)
TK1
Startattu AVO toko
BH
Viralliset ja puhtaat rakennekuvat (lonkat, kyynärät, polvet)
Epävirallinen selkälausunto (puhdas)
Vepen alkeiskurssi ja möllivepe 100/100p
SERT x 3
Maailman Juniorivoittaja 2014
Konekarhutesti
Näiden varsinaisten "virstanpylväiden" lisäksi on tullut touhuttua jos jonkinmoista. Kesällä pyöräiltiin paljon ja tutustuttiin vepeen lajina (harmillisen tassuhaavan vuoksi ei ehditty vielä suorittaa sovea). Syksyllä patikoitiin useaan otteeseen ja heti kun saatiin lunta, alettiin opetella valjakkoajoa potkurin edessä ja valjakkohiihtoakin. "Leipälajina" vuoden ympäri on kuitenkin tehty edelleen tottista. Myös peko-ryhmään päästiin, mutta ne treenit alkavat pyöriä jouhevammin vasta ensivuoden puolella.
Vuoden aikana on tullut myös matkustettua ympäri suomea, paimenia takaloossi täynnä. Helsingistä aina Rovaniemelle asti. Näistä reissuista päälimmäisenä on mielessä aivan huikea Rovaniemi, sekä tietysti Maailmanvoittaja 2014 -näyttely (suuuuri kiitos majoittaneille ja matkojen mahdollistaneille ystäville). Unohtamatta kaikkia holskuja ihmisineen Tampereen erkkarissa!
Paikalle kun päästiin, Nemon keskittyminen pakallistui aikalailla välittömästi hajuihin... PUUUH!! Mikään muu ei kiinnostanut kun kaikki ihanat lemmikkihoitolan ja treenihallin tuoksut valtasivat hajureseptorit pienen paimenen nenässä.. Kunnes horisontissa uljaasti liehuva auspai narttu osui Nemon näkökenttään ja pienen pojan sydän oli täysin menetetty. Tämän jälkeen ei sitten muuta näkynytkään (saatika herran korvakäytäviin kantautunut minun käskyt) kuin ihanaakin ihanampi NAINEN.. joka oli vieläpä leikattu. Ja mikä sattuma, tämä neitokainen olisi vieressämme paikkamakuussa.. jippiijajee -.-
Luoksepäästävyyteen ja paikkamakuuseen meno oli kaoottista. Pohja oli tekonurmea, joka tuntuisi aika hyvin imaisevan hajut itseensä. Tai niin ainakin päättelen kun koiralla toisensa jälkeen oli kuono aaiika tiiviisti maassa, niin myös Nemolla.
Luoksepäästävyys 10 - Nemo ei varmaan edes huomannut tuomarin käyntiä, kun keskittyminen oli täysin vieressä säteilevässä kaunottaressa (enkä puhu nyt itsestäni..).
Paikkamakuu vol.1 - Meni maahan vasta toisella käskyllä (mikä juttu!?), Nemon kuono upposi varmaan 5cm tekonurmen sisään kun nuuskutteli niin kovasti. Kolmas koira rivissä (Nemo oli siis ensimmäisenä) nousi ja meni meidän vieressä olevan koiran luo, jolloin Nemo nousi istumaan. Yksi koira viidestä taisi pysyä hievahtamatta. Liike keskeytettiin ja ensimmäisenä noussut koira hylättiin. Saatiin käydä ulkona tuulettumassa ja sitten paikkamakuu uudestaan.
Paikkamakuu vol.2 8 - Tuli paremmin kuulolla riviin ja meni hyvin käskystä maahan. Nenä kuitenkin upposi edelleen sen 5cm lattiaan. Sai välillä ihme vimma flirtti kohtauksia viereistä narttua kohtaan, jolloin häntä vispasi kuin tuulimylly (aina niin totisella Nepillä..), teki myös yhden sammakko loikkaryömimisen eteenpäin. Välillä pallotti ihan täydellisen kuuliaisen näköisenä minua.
Hihnassa seuruu 9 - Jotain ihan järkyttävää sontaa. En meinannut saada ennen kehään menoa Nemoa istumaan ällöttävälle tekonurmelle. Kontaktista ei tietoakaan ja videolta huomattava läähätys ei todellakaan johtunut kuumuudesta.. tais pikkasen ressata! Seuruun aikana teki ihme mutkitteluja. Ei todellakaan 9 arvoista, vaikka paikkansa kutakuinkin piti..
Hihnatta seuruu 9 - Ihan samanlaista räpeltämistä kuin hihnassakin..
Liikkeestä maahan 9 - Vähän ripeämpi saisi olla
Luoksetulo 9 - Hyvä oli, nenällä kosketuksesta (tuli liian lähelle) piste pois.
Liikkeestä seisominen 9,5 - Pysähdys hiton hyvä, mutta jotainhan tuo tuolta hiippailee.
Estehyppy 8 - Todella tyytyväinen olen hyppyyn, etenkin kun käskyn tullessa koira zoomailee jonnekkin ihan muualle mutta silti onnistui tehtävässä noin hyvin. Kaksi pistettä pois jalan hipaisusta esteeseen (ei edes kolahtanut, vaan nimenomaan hipaisi..).
Kokonaisvaikutelma 10
Tuomari oli oikein mukava ja antoi selkesti palautetta joka liikkeen päätteeksi, selitti mistä miinukset johtuivat ja mistä taas tykkäsi. Pisteytyksissä jonkin verran näkemyseroja oman näkemykseni kanssa, niinkun varmaan arvostelun puinnista voi huomata. Jälleen siis hyvin ristiriitaisin tuntemuksin kotiin.. Suoritukseen olen tyytymätön, tai lähinnä seuruisiin. Todellisuudessa ärsyttää kyllä ihan sikana! Mutta tottakai olen iloinen ja ylpeä toisesta ykkös tuloksesta ja luokka voitosta. Hieno Näppylä ja hieno päivä, toteutus vaan vähän ontui..
Tänään käytiin Nemon kanssa kokeilemassa BH-koetta kaatosateessa, ja voi kyllä, jännitti! Onneksi tuomari, Matti Koistinen, oli todella mukava ja rennon oloinen.
"Saatiinpa" Nemon kanssa vieläpä aloittaa koko touhu, lähtönumerolla 1! Ilmoittautuminen ja sirun tarkastus meni ok. Kaavion lähtöpaikalle asti kävellessä Nemolla ei ollut mitään aikomusta olla töissä, mutta kun saatiin tuomarilta lupa aloittaa ja lähdettiin liikkeelle, koko touhu muuttui totiseksi todeksi. Nemo tarjosi todella kivaa seuruuta, ensimmäisessä täyskäännöksessä jäi vähän jälkeen, mutta siitä "mokasta" holsku nosti tasoaan ja virettä entisestään. Liikkuva ihmisryhmä yllätti, tätä kun ei ole harjoiteltu kertaakaan ikinä koskaan milloinkaan missään mitenkään, ei tainnut ilmekkään raitapaidalla värähtää moisesta.
Hihnatta seuraaminen meni samoilla fiiliksillä kuin kytkettynäkin. Viimeistä 15 metriä lukuunottamatta. Nemon parina ollut nuori uros karkasi paikkamakuusta ja lähti juoksemaan meitä kohti. Alkuun Nemo ei edes kiinnittänyt huomiota tulokkaaseen vaan jatkoi töitään, mutta kun toinen oli tarpeeksi lähellä (10-20m?), karkasi Nemokin vastaan ja siitäpä se nuorten urosten soppa sitten syntyikin. Karjuminen oli siinä vaiheessa turhaa, joten ei muuta kun juoksujalkaa poikien luokse repimään niitä hännistä.
Pikaisen katsauksen jälkeen huomasin että kielestä tuli vähän verta, kuonon päällä nuppineulan pään kokoinen reikä ja oikeaa etujalkaa piti ylhäällä. Kävelyttäessä ei ontunut. Ei mitään kovin suurta, tai lääkäriä vaativaa siis.
Tuomari antoi päätösvallan minulle, halusinko jatkaa kokeen loppuun vai keskeyttäisinkö. Tilanne kun ei ollut meistä johtuva, ei sillä olisi vaikutusta meidän arviointiin. Hetken käytyäni vaihtoehtoja läpi, päätin että jatkamme loppuun. Eniten päätökseen vaikutti se, että halusin Nemon ymmärtävän ettei tilanne johtunut hänen tekemisistään ja ettei
sille jää paskan maku suuhun töiden teosta. Luojankiitos tuo koira palautuu yleensäkin
kaikesta äärettömän hyvin ja palasi töihin pienen luimistelun jälkee,
niin kuin mitään ei olisi käynyt. Mielestäni olisi
ollut typerää viedä koira siinä mielentilassa
(järkyttynyt adrenaliini möykky) autoon ja jättää asia sikseen. Tehtiin siis vielä viimeinen 15m edestakainen pätkä ja jäävät. Sitten oli meidän vuoro mennä paikkamakuu paalulle ja kylläpä jännitti jättää koira selän taakse jos nyt vuorostaan se ei pysykkään! Mutta pysyi se, huh. Tuomarin kommentit oli melko vähäsanaiset tottis osuuden jälkeen, kutakuinkin näin, että teillä oli kaikki hyvin hallinnassa, tokkohan se menee itseään puolustamaan ja tottis oli erittäin hyvää! Tuomari mukaan lukien, useat kävi erikseen vielä kehumassa kuinka hyvin Nemo palautui ja palasi töihin äksidentin jälkeen, miun pieni raita. <3 Sitten oli vielä tottakai kaupunkiosuus, mikä jännitti vieläkin enemmän kuin tottikset, kun niin harvoin tulee muualla kun metsässä käytyä. Mihinkään häiriöihin ei mitään reagointia, mutta jostain aivojen sopukoista holskupoika oli keksinyt että hänhän saa vetää hihnassa.. ihan kokoajan ja jatkuvasti, aina on kuulema saanut vetää kun yritin herralta udella että mikä juttu. -.- Mutta muuten meni kokonaisuudessaan oikein kivasti myös kaupunkikävely. Nytten olisi siis takataskussa koulutustunnus BH! JES, me tehtiin se! Valitettavasti minkäänlaista kuva- tai video materiaalia ei ole olemassa. :/
Luoksepäästävyys 10 - Nemo nousi seisomaan ja haiseteli tuomarin vähän epäluuloisen näkösenä (mikä kummastutti, koska yleensä se haluaa rakastaa kaikki hengiltä).
Paikkamakuu 8,5 - Sanoi "piip" maahan mennessään ja oli 10cm vinossa..
Hihnassa seuruu 8,5 - Omasta mielestä kiva seuruu, toki koiran "tahtivirheet" näyttää rumalta ja niistä oletan pisteidenkin putoamisen johtuneen koska muistaakseni Nemo ei päästänyt ääntäkään, korkeintaan liikkeellelähdössä.
Hihnatta seuruu 9 - Samoin kuin edellinen.
Liikkeestä maahan 7 - Liikkeelle lähtiessä vaimea "swiik", maahanmeno hidas.
Luoksetulo 9 - Tulee liian lähelle eteen.
Liikkeestä seiso 0 - Pysähtyy vasta kun käännyn takaisin päin.. Jostain syystä tämä lähinnä nauratti minua, vaikka nollille meni.
Estehyppy 9 - Tosi kiva hyppykokonaisuus Nemolta, omasta mielestäni. Piste pois esteen haistelusta.
Kokonaisvaikutelma 8 - Tuomarin mukaan meillä on hyvää yhteistyötä ja koira pysyy hyvin hallinnassa. Vauhtia ja terävyyttä tuskin tulee kuulema koskaan meidän tekemisestä puuttumaan (...edeltävän viikonlopun koe??). Toivoisi liikkeiden välin olevan hillitympiä, vähemmän ääntä ja lisää tasaisuutta. // Itse olin, ja olen edelleen, tosi tyytyväinen suoritukseen. Nemo kokonaisuudessaan yllätti hiljaisuudellaan (joka ei tuomarille asti välittynyt, mutta eipä hän koiraa tunnekkaan joten siitä en voi syyttää :DD ), mutta sen into tehdä töitä pysyi kokoajan ja koira oli iloinen! Niin paljon parempi fiilis tästä kokeesta kuin edellisestä, jossa tuntui lähinnä siltä että vedän märkää rättiä perässäni. TOKI kehitettävää on paljon ja virheitä suorituksessa riitti, mutta tähän meidän omaan kehitysvaiheeseen nähden olen tyytyväinen. :)
Tänään debytoitiin meidän toko ura! Molempien ihka ensimmäiset toko kisat, minäkään en ole aiemmin käynyt edes katsomassa toko kisoja jostain tuntemattomasta syystä.
Tiedossa oli, että Nemo tulee huutamaan paikan päällä, kovasti ja paljon ja vielä vähän enemmän. Olin jo valmiiksi päättänyt olla välittämättä ja hermostumatta siihen, aika hyvin päätös pitikin, tosin kyllä saatiin monenlaisia katseitakin.
Luoksepäästävyyteen/paikkamakuuseen päästessä Rico sakemannitoveri lähti kehästä, meidän vierestä, pois ennen kun luoksepäästävyys alkoi ja Nemo hieman häkeltyi mitä tapahtuu, että nyt ei mene ihan miten on aina harjoiteltu.
Luoksepäästävyydessä pysyi kuitenkin hienosti paikallaan minun vierellä niin kauan kunnes tuomari kumartui rapsuttamaan, Nemo halusi antaa pusun! Tuomari vaan naurahti ja käski pyytää koiran takaisin perusasentoon missä sitten pysyikin hienosti rapsuttelujen loppuun asti. Tästä saatiin 8 pistettä.
No sitten... paikkamakuu...-.-' Liikkurin kysyttyä onko kaikilla valmista, ehdin vastata "VAL..." joka Nemon mielestä oli vapautus käsky ja herra sitten ampaisi täysillä suuntaan missä näki Ricon viimeksi liikkuvan, luojan kiitos tuo uskoo kun sille karjasee takasin, vaikka olinkin sata varma että nyt on ihan turha huutaa, sen verran tukkaputkella se lähti. No, kehä nauhat vaan liehui kun Nemo teki äkki käännöksen juuri ennen kun astui kehästä ulos, huh, oli hylky MELKO lähellä.
Lopuilta paikkamakuusta saatiin sitten 10 pistettä, tuskin tarvitsee siis selittää liikkeestä sen tarkemmin.
Seurauu kaavioihin en ole itse juurikaan tyytyväinen. Mukanahan se tuli, mutta ei todellakaan 9½ arvosta seuraamista Nemolta, vaikka molempiin pätkiin se saatiinkin. Mukanahan se tulee ja paikkansa pitää, mutta kontaktista ei tietoakaan (sivullisen silmästä se näyttää ja videolta, että pitäisi jonkunlaista kontaktia joka joissain kohdissa putoaa, todellisuudessa niissäkään pätkissä kun kontakti näyttäisi olevan, ei sitä todellisuudessa ole vaan katsoo minne sattuu) muutamaa sekuntia lukuun ottamatta. Olisin myös toivonut sitä Nemon vietikkyyttä ja eteenpäin pyrkivyyttä mikä sillä normaalisti seuruussa on. Käännöksissä oli myös tosi myöhässä, vasemmallekkin kääntyi vasta kun kävelin sen päälle.. Noh, tuomarin mielestä 9½, sillä mennään.
Molemmat jäävät oli myös todella HITAAAAAAT.. Eipä niistä kai sen enempää, muistaakseni 8 ja 7½.
Luoksetulo oli 10 arvoinen tuomarin mielestä ja se kyllä suijuikin, ehkä ainut liike mihin olen tyytyväinen. Edestä sivulle tuloa hieman ennakoi, mutta en tiedä oliko miten silmin nähtävää kuitenkaan..?
Hyppy oli ok koiran osalta, itse vaan mokasin kun annoin "seiso" käskyn liian aikaisin (jo kun koiran etutassut oli maassa, joo en tiedä miksi...) ja ei siis pysähtynyt suoraan käskyyn, tietysti kun vielä piti kääntyä. Siitä 8 pistettä. Niinja takajalkaa siirsi kun menin vierelle.
Kokonaisvaikutelmasta 8. Tuomari ei tykännyt että otin liikkeiden välillä pannasta kiinni. Mutta koska treeneissä on muutaman kerran meinannut liikkeen jälkeisen suullisen kehun myötä lähteä loppupalkalle autolle, ajattelin että varmempi ottaa kehun ajaksi kiinni ettei säntää mihinkään. Vaikka ei se kyllä kokeessa ollut yhtään sen oloinen että olisi mihinkään sännännyt, mutta kun olin valmiiksi niin suunnitellut niin tuli alitajunnasta se pannasta kiinni ottaminen.
En siis voi väittää että olisin jotenkin äärettömän ylpeä ja tyytyväinen tämän päiväiseen, mutta ensimmäinen koe ja tottakai olen iloinen ja onnellinen että pärjättiin. :))
Lopullinen tulos siis kolmas sija, 181p (puoli pistettä vähemmän kuin toiseksi tulleella;D )
TOKO ALO 1 ja KP! Hieno pieru! :)
Tänään lähdettiin sunnuntain ratoksi Joensuun keskustaan vähän virkistämään mieltä ja kuntouttamaan tassua kolmen viikon sairaslevon jäljiltä. Seuralaisiamme, Siinaa ja Ricoa, odotellessa otin Nemon jo autosta ulos, koska tiesin että se pistään täysin ranttaliksi tuon energia patoutumansa kanssa.
Noin 50m matka edettiin askel kerrallaan, heti kun huuto alkoi pysähdyin, käänsin katseeni pois päin koirasta ja odotin rauhassa että vuotaminen loppuu. Tosiaan, 50m edettiin tällätavalla, askel kerrallaan. Välillä hiljaisuutta sai odottaa reilun minuutin, välillä se saavutettiin muutamassa sekunnissa. Yhtäkkiä Nemon päässä naksahti ja valittaminen loppui kuin seinään. Käveltiin vielä jokunen metri, mutkitellen ja pysähdellen, jonka jälkeen palattiin autolle, tämä meni aivan nappiin kaikin puolin. Täysi hiljaisuus jatkui autolle asti ja kivan kuuliainen koira seurasi ehdoitta minun tekemisiäni, juuri sellainen kuin mielestäni hihnakävelyssä täytyykin olla.
Autolla ei montaa hetkeä ehditty viettää kun lenkkiseuramme saapui paikalle. Nyt jälkeenpäin melkeen ottaa päähän tämä typeryys, että tulikin vielä niin täydellisen onnistumisen jälkeen pilattua se mielentila mikä meillä molemmilla Nemon kanssa oli. Noh, Nemo ulos autosta ja taas tämä show alkoi alusta. Kun vihdoin päästiin liikkeelle, oli välissä kivojakin pätkiä, mutta pitkälti kaikki Nemon keskittyminen meni Ricoon, mitä minä en siedä yhtään. Päästiin kierroksemme loppuun, eikä ainakaan millekkään ympäristö häiriöille reagoinut mitenkään, tai mitenpä olisi voinutkaan kun kaikki keskittyminen meni juosten kusemiseen tai Ricon fanitukseen...-.-' Kierroksen loppuun istuttiin vielä penkeille muistuttamaan poikia odottamisesta ja malttamisesta. Alku sujuikin hyvin ja molemmat rauhottui kivasti. Ricoa vähän ällötti Nemon kiinnostus, mutta hyvin jätti Nemo urpoilematta. Loppuakohden alkoi taas käydä nuoren miehen olo rauhattomaksi, liekkö alkanut tassu puutua paketissa kun ei mikään asento ollut enää hyvä. Molemmat kuitenkin rauhottui vielä toviksi, mistä olikin hyvä jatkaa autolle lepäämään.
Niinja jos jollain on vinkkejä miten saa edes vähennettyä tuota merkkailua niin kaikki, siis KAIKKI, vinkit otetaan huomioon. Minulla alkaa huumorintaju ja keinot loppumaan tuon kanssa. Herra teinikoira kun siis voi kusta haistelematta, pysähtymättä ja täysin huomaamattomasti ihan ongelmitta.
Kuvapäivitys. Kaikki kuvat on pienen raitapaidan omista oivalluksista eikä mihinkään ole "lavastettu".
Ralli kiellossa ehtii tutkailla maailmaa vähän tarkemmin.
Voisin väittää että mulla on ollut jotenkin toooodella kiireinen kesä, enkä ole siksi ehtinyt päivittää blogia.. todennäköisesti kukaan sitä ei uskoisi, joten turha kai edes muuta väittää, kuin että omaa saamattomuutta on ollut ilmoilla asian suhteen.
Kesän aikana tuli muutamat näyttelyt kierrettyä. Edellenin päivitys onkin Imatran näyttelyistä, jonka jälkeen on käyty millon missäkin.
Joensuu KVsta käytiin JUN ERI ilman SAta ja seuraavana päivänä samassa paikkaa KR näyttelystä JUN ERI ja SERT.
Sitten alkoi meidän kolmen EHn putki. Nurmeksen ryhmiksissä, Rovaniemi KVssa ja Tampereen erkkarissa oltiin siis Erittäin Hyviä.
Erkkarista seuraavana viikonloppuna oli Helsingissä maailmanvoittaja 2014 näyttely, eikä mitenkään kovin lupaavalla fiiliksellä tullut oltua. En ole koskaan jännittänyt kehään menemistä yhtä paljon, eikä Nemo ole koskaan esiintynyt yhtä huonosti mitä siellä (laukkaili miten sattuu ja korvat oli luimussa kokoajan! Ei edes lintassa, vaan rehellisesti luimussa tai sivuilla). Varmasti suurelta osin minun oma jännittäminen vaikutti myös koiraan, se kun tunnetusti peilaa täysin minun fiiliksestä.
Kaikkien, tai ainakin minun ja Siinan, suureksi ihmetykseksi Nemo sai kuin saikin ERIn, SERTin ja näin ollen oli ainoana junnu uroksena Maailman Juniorivoittaja 2014!!
Maailmanvoittaja näyttely 2014
Maailman Juniorivoittaja 2014
Kesään on mahtunut myös paljon muuta!
Kesän ajan käytiin kerran viikkoon VEPE treeneissä. Nemo osottautuikin luonnonlahjakkuudeksi ja nautti kyllä lajista niin paljon että joudutaan varmaan ensi kesänä samaisen harrastuksen pariin uudestaan. Viimeisellä treeni kerralla pidettiin myös mölli vepe kisat, jossa Nemo sai täydet 100p eli myös 1tuloksen ja sijoittui ensimmäiseksi! Valitettavasti tänä kesänä ei ehditty käydä SOVEa suorittamassa vaan se jää ensi kevääseen.
Päästiin myös vepen loputtua PEKO ryhmään. Valitettavasti ensimmäisellä treeni kerralla Nemo viilsi anturansa johonkin ja sai typerän tassuhaavan. Haavaan saatiin kolme tikkiä ja sitä parannellaan edelleen näin kahden viikon jälkeenkin.
Alku kesästä käytiin myös holskujen jälkileirillä joensuussa, valitettavasti kuitenkin jäljen teko jäi äärimmäisen vähälle kesän aikana. Kyllä harmittaa. Mutta kaikkea ei vaan ehdi.
Niinja kävihän Nemo myös röntgenin alla kun päästiin luustokuviin!
Alun perin oli tarkoitus käydä vain välikuvissa, eikä laittaa vielä mitään kennelliittoon, koska oletus oli että on vielä pentulöysyyksiä jäljellä. Eläinlääkäri oli kuitenkin sitä mieltä että kaikki näyttää niin hyviltä että eikun vaan kennelliittoon menemään ja niinhän sieltä tuli lonkat A/A, kyynäret ja polvet 0/0. Selkää ei luonnollisesti vielä saatu viralliseksi, mutta sekin kuvattiin ja eläinlääkärin mukaan oli puhdas!
Tässä varmaan pääpiirteittäin (ja ERITTÄIN lyhyesti) meidän kesän kohokohtia. Jos vielä jotain juolahtaa mieleen myöhemmin niin päivitän tähän samaan postaukseen tämän tekstin alle! :)
Sunnuntaina matkustettiin 20 tuntia, kun käytiin ensin Imatralla näyttelyissä ja siitä vielä Järvenpäähän hakemaan Puolasta tullutta kissaa Siinan äidille. Saatiin ajella upeassa säässä ja matkat taittuikin oikein rattoisasti hyvässä seurassa. Koirapopulaatiota oli Nemon lisäksi sakemanni narttu Sylvi ja Sylvin pentu Aamu.
Nemon käytös näyttelypaikalla sai kyllä hymyn huulille. Muut ihmiset ja koirat sai jäädä omaan arvoonsa, eikä kellekkään tarvinnut paukuttaa (kun välillä oli vaihe että autosta noustessa pitää kaikille kertoa haukkumalla että on tultu paikalle, sekä tuijjotteltu muita koiria provosoivasti)! Kehän laidalla Nepi saikin odotella kevythäkissään vuoroaan rauhassa. Kehässä Nemo oli vähän vaisu. Ei nostanut korvia kunnolla ja ravi oli melko... mitään sanomatonta. Mutta ainakin Nemo otti hienosti tuomarin kopeloinnit vastaan, vaikka miestuomari tulikin aika voimakkaasti naamalle katsoessaan hampaat. Tykkäsin kyllä tuomarista (vaikka melko ronski olikin), kopeloi koiran perusteellisesti ja rohkeasti, arvostelua oli enemmän kuin kaksi lausetta ja se oli oikeudenmukainen. :) Antoi myös reilusti suullista palautetta (haarmi vaan että en puhu ulkomaankieltä.. ainakaan kovin hyvin..) eikä antanut automaattisesti titteleitä vaikkei muita rodun edustajia paikalla ollutkaan. :)
V D Berg Hans, alankomaat:
"Very
good in type. Exellent outgoing in temperament. He needs time to get
more substance. His head shape is nice. Skull and muzzle the same
lenght. Very nice dark eye. Ear set could be better. I would like to see
more forechest. Exellent topline. Good croup good rear. Exellent
colour strong pigmentation. He is very nicely in control he moves with
drive. Needs time to get stronger front."
"Erittäinhyvän tyyppinen. Erinomaisesti lähtevätemperamentti.Hän tarvitseeaikaa saadaenemmän sisältöä.Hänen päänsämuotoon mukava.Kallo ja kuono yhtä pitkät.Erittäin kivattummat silmät.Korvatvoisi olla paremmin.Haluaisinnähdä enemmäneturintaa.Erinomainenylälinja.Hyvä lantiohyvä takaosa.Erinomainenväri voimakkaalla pigmentillä.Hän onerittäin hienostihallinnassa ja liikkeessä on "draivia".Tarvitsee aikaatullakseen vahvemmaksiedestä."
Arvostlu on kopioitu suoraan paperista, joten englannin kielisen version kirjoitusvirheistä voi syyttää kehäsihteeriä. :D Ja suomennoksesta google-kääntäjää..
Matkanvarrella poikettiin myös räpsimään muutama ylimääräinen kuva:
Käytiin tänään taas vähän tottistelemassa. Eilen minun sairastelun takia Nemolla oli kokonaan "vapaapäivä", eikä tehty mitään! Teki jätkälle ilmeisen hyvää kun oli oikein mukavalla mielentilalla tänään kun treenattiin. Myös minun aivot oli ilmesesti saaneet vähän lisähappea makoilupäivänä ja omakin mieli pysyi positiivisen koko ajan enkä edes lannistunut (helposti kun saan pienestäkin epäonnistumisesta itseni turhautuuneeksi ja sitten turhautuu koirakin).
Paljon on kaikessa vielä korjattavaa, mutta kokonaisuudessaan ihan kiva minusta.
Etenkin kontakti on meillä vielä hieman ongelma, tosin parantunut jo huimasti siitä talvella olleesta kaudesta kun kontakti häsivi kokonaan. Maahanmenokin on vielä hidas. Eniten silti ehkä ärsyttää tuo viimeinen pätkä, nouto. Epäröi mennessään ja kantaa kapulan tosi huonosti, mutta tuo palautus oli niin kiva! Ja olihan se ensimmäinen nouto ikinä missään muualla kuin kotona (jossa ollaan varmaan alle 10kertaa harjoiteltu koko hommaa) ja lisäksi vielä uudella käskysanalla, jota ollaan harjoiteltu vasta muutaman kerran.
Lauantain kunniaksi suunnattiin kuonot kohti Tuusnimeä, konekarhu testiin. Testin tarkoituksena on nähdä miten koira käyttäytyy kohdatessaan pedon ja täällä maalla asuessa koen, että moinen testi voisi olla ihan hauska kokeilla niin tietääpähän edes suuntaa antavasti mitä tuleman pitää jos karhu tepastelee vastaan metikössä. Meilläkin päin kun karhuja on paljon havainnoitu.
Nemon "arvostelu"
1.KOIRAN REAKTIO HAJUJÄLKEEN
Voimakas
-> lähtee jäljelle
2.REAKTIO NÄHDESSÄÄN PEDON
Siirtyy omistajan taakse
-> ei hauku mutta on tarkkaavainen
3.KOIRAN TOIMINTAKYKY PEDON LIIKKUESSA
Keskitasoa
Rohkeus: keskitasoa (ajoittainen kontakti)
4.TAISTELUTAHTO
Keskitasoa
5.VÄISTÖLIIKKEET/KETTERYYS
Keskitasoa
Testin jälkeen saatiin paljon kehuja siitä, miten hyvin Nemo palautui testistä. Ei se ollut moksiskaan enää mistään sen jälkeen kun kutsuin sen luokse ja lähdettiin karhun luota pois yleisön sekaan, touhotti vaan että mitäs seuraavaksi tehtäsiin. :D Ja käytöksellään kuulema pelastaa minun hengen jos karhu sattuu tulemaan vastaan, JES (tekemällä minulle aikaa lähteä karkuun paikalta). :) Tarkoitus ois käydä myös kokeilemassa miten reakoi siihen suteen, mutta se saa odottaa hetken, on niin paljon muuta menoa ja kovin kauas en viitsi moisen takia ajaltaa.
Testin järjesti Susimäen Eränkävijät ja itse testaajana toimi Asko Sorvo.
Puoleenväliin asti videota Nemo vaan istui ja palloili vaikka karhu oli jo esillä, mietti varmaan että ollaanko me tekemässä tässä jotain vai häh. Sitten kävi haistelemassa tehtyä jälkeä (karhun ulostetta) ja hoksassi että peeeerkele sehän voi syödä meidät!
Käyttäytyminen oli kuulema hyvin tyypillistä paimenkoiran käytöstä. :)
Tänään siis juhlitaan Nemon ensimmäistä syntymäpäivää! :) Vuosi on pienen koiran elämästä vierähtänyt, mutta toivottavasti se on vasta pieni osa hänen elämästään!
Synttäreiden kunniaksi Nemo pääsi piiiitkästä aikaa juoksentelemaan lajitoverinsa, sakemanni Moran, kanssa samalla kun me Siinan kanssa rämmittiin 1,5h metsässä ja pelloilla.. Noh, ainakin koirilla oli hauskaa, onneksi!
Alkuun otettiin muutamat ohitukset kytkettynä ja käveltiin jonkun matkaa yhdessä, edelleen molemmat koirat kytkettyinä. Näin halusin minimoida Nemon mahdollisen öykkäröinnin ja rauhoittaa tilanteen ennen kuin pääseevät yhdessä mittelöimään. Ohitukset ja yhdessä kävely sujui molemmat hienosti, samoin koko loppu lenkki irrallaan! Muutaman kerran meinasi nousta kierrokset yli sallitun rajan, mutta huomautuksesta käytös korjaantui ja puolessa välin lenkkiä Nemo suorastaan jo palvoi rakasta naistaan...
Lenkin jälkeen suunnattiinkin kotona suoraan suihkuun, hetken sai suihkutella ennen kun kirkasta vettä valui lattialle muta peltojen jälkeen... Muutaman tunnin kuivattelun jälkeen synttärit jatkui hemmottelun merkeissä. Nimittäin jälleen vierailu hierojan luona siis. Selkä edelleen paikkapaikoin jumissa, mutta päädyttiin pitämään hetken tauko hoidoista, että selkä pääsee rauhoittumaan ja vertymään omatoimisestikkin. Nyt kun vaan kuivuisi nuo hiekkatietkin että päästäisiin sillä pyörällä liikkumaan!!
Sitten vielä illan ja ennenkaikkea synttäreiden kohokohta! KAKKU! Hyvin tuntui maistuvan. Alimmainen "ylläri" kerros kakussa oli jauhettua poroa, jonka päällä kaksi kerrosta pinaattipannukakkua (oli niin pahaa että oli pakko syöttää elukoille...) joiden välissä oli raejuustoa, lopuksi kuorrutus bataattikeiton jämästä.:D Ja makkara ykkönen! Nemo ja emäntä toivottaa oikein mahtavaa syntymäpäivää kaikille Esaber "Pern" pennuille!! :)
